Karkkivarkauden ”arvhoitus”.

Olipas kerran komia yö. Karkkitehtaan edessä oli rauhallista. Yht’äkkiä kuului kolinaa.

”Kolin! Kolin!”

Vartija: Kuka siellä rymistelee?

Vartija: Hmm.. Taisin kuulla harhoja..

Varas: Huahuahuahua!

Pomo: Eiih! Ihanaiset karkkirasiani on viety! Mitä minä teen?

Vartija: Soitat karkkietsivälle?

Pomo: Tuo oli hyvä idea. Mainio suorastaan. En olisi ikinä keksinytkään. Tehtaan pomo soitti etsivälle kiireesti…

Pomo: Saanko etsivälle? Miun karkkitehdas on ryöstetty.

Etsivä: Vai että sillä lailla… Onkohan tämä jo kolmas kerta tällä viikolla? Sillä rosvolla täytyy olla iso maha.

Pomo: Saattaa olla.. Mutta nyt ei ole aikaa vetkutteluun.

Etsivä: Joo, joo. Tullaan, tullaan.

On jälleen yö…Päivä meni sutjakkaasti rosmon juoniessa…

Varas oli nappailemassa rasiaa, jolloin etsivä hyppää jostakin nurkan takaa pamppu kädessä.

Etsivä: Jäit kiinni verekseltä!

Pomo: Hippii! Rosmo jäi kerrankin kiinni.

Etsivä: Ja nyt menet tiilenpäitä lukemaan, arvon Pupu Rosmo.

º Tulihan se loppu tällekin º

Olkaamme iloisia.

Tarina ja kuvat: Karoliina Hankonen